Have you any dollars?

Sain yhteenoton maksuulliselta naiselta. Huokaisin, sillä vaikka tarjous joskus aikoinaan olisi minua kiinnostanutkin, niin nyt se ei kiinnosta.

Maksullinen suhde on melko kliininen rituaali. Vaikka jotkut ammattilaiset ovatkin ihan mukavia ihmisiä, niin koko ajan ilmassa on kuitenkin kysymys: Onko kaikki vain jonkinlaista näytelmää. Lisäksi odotteena on kliininen rituaali - joidenkin maksullisten ammattietikalle ottaa, jos kliinninen rituaali ei suju hyvin.

Valitettavasti etsin jotain muuta kuin puhdasta kliinistä rituaalia. Mutta viestin saaminen saa miehen pysähtymään ja pohtimaan todella mitä etsii. Tulos on tietenkin selvä - etsin sitä mitä olen kuvannut. Puhetta, mukavia hetkiä ja sen jälkeen ehkä myös vähemmän kliinistä rituaalia. Mutta pakkaus on se mitä etsin. Periaatteessa maksullisuus ei välttämättä olisi edes ongelma, jos sisältäisi tuon kaiken... Mutta harvemmin se sisältää.... Tai en ainakaan tiedä ketään maksullista, joka osaisi laittaa pakkettiin mukavia hetkiä.

Olen muuten joskus kokeillut löytyisikö sellaista ei niin kliinnistä maksullista. Tarjosin tiettyä summaa, mikäli toinen toteuttaa mainitsemani ehdot. Tapasinkin kaksi neitoa sillä kerrolla - siis tapasin sanan mukaisesti kaksi neitoa yhtä aikaisesti, mutta heillä lopulta oli tarjolla vain kliinistä tapaamista. Kaikki ehdokkaat muutenkin tarjosivat todellisuudessa vain kliinnistä tapaamista.

Voi olla että todella suurella rahamäärällä olisi mitä vain ostettavissa. Suuret rahat saavat ihmiset venymään niistä rajoistaan, joissa he ovat. Ihmiset ovat todellisuudessa melko ahneita ja itsekkäitä. He eivät ole valmiit auttamaan ketään elleivät saa siitä itse melkoista hyötyä - hyödyn edestä he ovat valmiit kuitenkin unohtamaan moraaliset sääntönsä. Mutta toisaalta se on normaalia, sillä aika monet ihmiset ovat moraalisten sääntöjen suhteen äärimmäisen joustavia - ne ovat enemmän oman imagon tai brändin pintaa kuin todellista omaa itseään.

Voisin kertoa montakin opettavaista tarinaa elämäni varrelta, mutta jostain syystä mieleeni tulee moisesta ajatuksesta yksin nykyinen työkaverini. Elääkkelle pian siirtyvä mies, joka kertoilee sankaritarinoita elämästään joka kohsassa kuin vain saa tilaisuuden. Tarinat ovat tietenkin ajan kultaamia, ja niihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Hyvin kerrottuja kuitenkin.

Oman itsensä liiallinen tyrkyttäminen saa minut väsyneen oloiseksi, joten en ala latomaan liian heppoisin perustein tarinoita menneisyydestä. Vain yhden lauseen voin heittää tähän loppuun: "Have you any dollars?" jonka kuulin erään mustan naisen suusta eräässä kurjan afriikkalaisen hotellin aulassa. Hetkeen en ymmärtänyt edes mitä hän kysyi. Kun lopulta ymmärsin lauseen vastauskeni oli:"No I have not." Lause oli totta, minulla oli vain meetikoita taskussani - paikallisvaluttaa. Tuo nainen tulee minun mieleeni usein ollessani tekemisissä maksullisten tarjousten kanssa.